Tervetuloa Mannisen matkassa taiteen pariin Helsinkiin ja Espooseen!
Tällä taidematkalla uppoudutaan saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden elämään ja taiteeseen 1800-luvulla sekä 1960-luvulta tähän päivään arte povera -taidesuuntauksen hengessä. Kohteenamme ovat Ateneumin taidemuseo, jossa tutustumme oppaan pitämän näyttelyjohdannon saattelemana näyttelyyn Rajojen rikkojat sekä Espoon modernin taiteen museo EMMA, jossa teemme opastetun kierroksen näyttelyssä Arte povera. Lounaan nautimme ravintola Kiltakellarin buffetpöydästä museovierailujen välissä.
Lähdemme matkaan aamulla kotipaikkakunnilta. Matkalla Helsinkiin pidämme tauon. Perillä Helsingissä olemme aamupäivällä. Päivän ensimmäinen kohteemme on Ateneum, jossa kuulemme johdannon näyttelyyn oppaan kertoilemana. Johdannon jälkeen on aikaa syventyä ja kierrellä näyttelyssä omatoimisesti. Aikaa jää myös museon muiden näyttelyiden kiertämiselle.
Rajojen rikkojat -näyttely tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Heidän aikanaan naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä, eikä heillä ollut vielä äänioikeutta. Rajojen rikkojat raivasivat tietä seuraavien sukupolvien taiteilijoille. Saadakseen paremman koulutuksen, 1800-luvun taiteilijoiden oli matkustettava ulkomaille, kuten Saksan Düsseldorfiin, Dresdeniin, Müncheniin ja Berliiniin. Naiset saivat opiskella vain miestaiteilijoiden yksityisoppilaina tai heidän naisille perustamissaan taidekouluissa. Matkustaminen oli hidasta, toisinaan vaarallista sekä vaati erityisjärjestelyitä, koska naisen ei ollut sallittua matkustaa yksin. Matkustaminen vaikutti myös teosten aiheisiin: maisemia suositeltavampia aiheita olivat kukat, asetelmat ja muotokuvat. Naiset pukeutuivat ajan muodin mukaisesti vannehameeseen, joten maalaaminen oli helpompaa sisätiloissa kuin luonnossa. Rajojen rikkojien taiteilijat työskentelivät aikana, jolloin naisilla ei ollut vielä äänioikeutta. Naiset joutuivat valitsemaan uran ja perheen välillä: avioitumisen myötä työ taiteilijana piti useimmiten lopettaa. Monet näyttelyn rohkeista taiteilijoista olivat myöhemmin eläneiden naistaiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Ellen Thesleffin esikuvia.
Taidehistoriallisesti merkittävä näyttely nostaa esiin aikaisemmin täysin tuntemattomia taiteilijoita ja heidän verkostojaan, sekä esittelee Suomessa ennen näkemättömiä teoksia. Näyttely jatkaa Ateneumin työtä naistaiteilijoihin liittyvän tutkimuksen edelläkävijänä ja sen kuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Se nostaa esiin Saksan merkityksen taidemaana ja matkakohteena verrattuna Ranskaan, jota on tutkittu paljon enemmän. Kaikki Rajojen rikkojien taiteilijat Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla. Näyttelyn suomalaisia taiteilijoita ovat muun muassa Fanny Churberg, Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg sekä ulkomaisia Jeanna Bauck, Mathilde Bonnevie-Dietrichson, Marie Ellenrieder, Julie Hagen-Schwarz, Elisabeth Jerichau-Baumann, Magda Kröner, Amalia Lindegren, Emmy Lischke ja Bertha Wegmann. Näyttelyssä nähdään myös Suomen ensimmäisen naispuolisen tieteellisen kuvittajan Hilda Olsonin piirroksia Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmista. Esillä on maalauksia, veistoksia ja piirroksia yli 50 taiteilijalta, joista kaikki olivat naisia.
- Ateneum
Ateneumista siirrymme lyhyen matkan päähän ravintola Kiltakellariin, jossa nautimme lounaan buffetpöydästä. Lounaan jälkeen matka jatkuu Espooseen modernin taiteen museo EMMAan. EMMAssa lähdemme opastetulle kierrokselle näyttelyyn Arte povera.
Arte povera – Uusi luku tutkii naistaiteilijoiden työskentelyä arte povera -taidesuuntauksen hengessä 1960-luvulta tähän päivään. Arte povera, suoraan käännettynä "köyhä taide", viittaa Italiassa 1960-luvun lopulla muotoutuneeseen taidesuuntaukseen. Taidetta tuotettiin vaatimattomista, arkisista ja hylätyistä materiaaleista, tavoitteena haastaa ajan taidemarkkinoita ja tuoda taiteellinen työ lähemmäs jokapäiväistä elämää. Korkealaatuisten raaka-aineiden ja hiotun estetiikan sijaan teoksissa korostuvat luovan työskentelyn prosessit, tarkoituksellinen keskeneräisyys ja spontaanius. Näyttely tarkastelee perinteisesti miesvetoisena miellettyä suuntausta kansainvälisesti ja ylisukupolvisesti vaikuttaneena taiteen tekemisen periaatteena, jonka muotoutumisessa naisilla on ollut keskeinen rooli. Naistaiteilijat ovat rikastaneet arte poveran henkeä yhdistämällä koruttomaan materiaalisuuteen erityisesti tarkkanäköistä yhteiskuntakritiikkiä, identiteettikysymyksiä ja paikallisuuden kokemuksia.
Arte povera – Uusi luku esittelee suuntauksen alkuperäisjäseniä, heidän aikalaisiaan ja nykytaiteilijoita, mukaan lukien Marisa Merz, Ketty la Rocca, Carol Rama, Maria Lai, Laura Grisi, Isabella Ducrot, Eva Hesse, Nancy Spero, Ana Lupas, Anu Põder, Senga Nengudi, Kazuko Miyamoto, Bronwyn Katz, Mille Kalsmose, Dala Nasser sekä suomalaiset taiteilijat Karin Hellman, Liisi Beckmann, Kaarina Kaikkonen ja Elina Vainio.
- Espoon modernin taiteen museo EMMA
Kierroksen jälkeen on omatoimista aikaa tutustua näyttelyyn ja kierrellä museossa. Kotimatkalle lähdemme noin klo 16.00.
Matkan hinta/henkilö:
109 €
95 € eläkeläinen ja opiskelija
79 € museokortilla
Hinta sisältää:
- Bussikuljetus
- Sisäänpääsy Ateneumiin
- Näyttelyintro Ateneumissa
- Sisäänpääsy EMMAan
- Näyttelyopastus EMMAssa
- Buffetlounas ravintola Kiltakellarissa
Kuva 1: Fanny Churberg: Tyttöjä rannalla (1869). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Arvid Souranderin lahja. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
